Sää oli lämmin koko viikon, mutta pilvinen. Öisin myrskysi heti urakalla ja ihme kyllä, tätä pelkuria ei pelottanut ollenkaan, toisin kuin kotimaan ukkosissa.
Koska säiden puolesta ei tarvinnut maata koko lomaa rannalla, maltoimme tutustua enemmän kaupunkiin.
Naisten kanssa kokeilimme hamamia, joka kesti n.2 tuntia ja oli kyllä joka liiran arvoinen. Hamamiin kuului mm. ihon ja hiusten pesu, ihon kuorinta, "vaahdotus", kasvonaamio, ja hieronta. Harmi kyllä, kuvia paikasta ei ole, mutta paikka oli hieno ja kokemus erikoinen. Menen kyllä uudestaan, jos maahan vielä joskus eksyn.
Käytiin myös mm. Dim-tippukiviluolassa ja Kale-kukkulan linnoituksessa.
Luolasta ei tullut kovin hyviä kuvia pimeydestä johtuen, mutta hienoa siellä kyllä oli. Oli yllättävän rankkaa kavuta rappusia alas ja takaisin, kun ilma oli niin ohutta. Myös luolan ulkopuolella kelpasi ihailla maisemia.
Kale-kukkulalta oli myös upeat maisemat alas kaupunkiin:
Mikon suosituksesta kävimme syömässä vuorilla ravintolassa nimeltä Kösk. Ulkoa vaatimattoman näköinen paikka järjesti juhlia ympäri vuoden, mutta nyt saimme olla paikassa ihan omalla porukallamme. Meille oli katettu pöytä parvekkeelle ja saimme ruokailun lomassa ihailla upeita maisemia alas Alanyan kaupunkiin.
Meidän hotelli Balik sijaitsi Kleopatra-rannalla, pieni, viihtyisä ja parvekkeet merelle päin. Kulkukoirat meinasi valvottaa öisin rähinöillään, ja päivällä niitä tapasi siellä täällä rannalla ja lähistöllä.
Ihmeteltiin ensimmäisinä päivinä, kun ison autotien varressa myytiin paljon eläimiä: lehmiä, lampaita ja vuohia.
Naisten kanssa kokeilimme hamamia, joka kesti n.2 tuntia ja oli kyllä joka liiran arvoinen. Hamamiin kuului mm. ihon ja hiusten pesu, ihon kuorinta, "vaahdotus", kasvonaamio, ja hieronta. Harmi kyllä, kuvia paikasta ei ole, mutta paikka oli hieno ja kokemus erikoinen. Menen kyllä uudestaan, jos maahan vielä joskus eksyn.
Käytiin myös mm. Dim-tippukiviluolassa ja Kale-kukkulan linnoituksessa.
Matka Dim-joelle ja luolaan taittui meidän hotellin mainion tarjoilijan "Mikon" kyydissä. Antti ja minä päästiin sikaosastolle.
Luolasta ei tullut kovin hyviä kuvia pimeydestä johtuen, mutta hienoa siellä kyllä oli. Oli yllättävän rankkaa kavuta rappusia alas ja takaisin, kun ilma oli niin ohutta. Myös luolan ulkopuolella kelpasi ihailla maisemia.
Kale-kukkulalta oli myös upeat maisemat alas kaupunkiin:
Mikon suosituksesta kävimme syömässä vuorilla ravintolassa nimeltä Kösk. Ulkoa vaatimattoman näköinen paikka järjesti juhlia ympäri vuoden, mutta nyt saimme olla paikassa ihan omalla porukallamme. Meille oli katettu pöytä parvekkeelle ja saimme ruokailun lomassa ihailla upeita maisemia alas Alanyan kaupunkiin.
Syykin selvisi, loppuviikosta oli muslimien suuri juhla nimeltä Eid Al-adha eli uhrijuhla. Torstaina suurin osa kaupoista ja ravintoloista oli kiinni. Tien varsilla ihmiset sitten teurastivat uhraamansa eläimen, miehet teurastivat ja naiset puhdistivat lihan. Eläimestä tuli jakaa lihaa omalle perheelle, ystäville sekä köyhille. Näky oli aika hurja.
Loma oli onnistunut ja nyt odotan vieläkin enemmän seuraavaa matkaa, johon onneksi ei ole kuin 2 kuukautta aikaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti