torstai 10. tammikuuta 2013

Mekong-joen saarilla

Tervehdys! Ensimmäinen mahatauti on podettu, nukkumabussin kyyti koettu ja hyvin pienen veneen kyydissä selvitty saarille!

Hypättiin 7.1 yöbussiin joka vei meidät Vientianesta Pakseen, matkaa n.650km. Bussissa oli kahdessa kerroksessa sänkyjä, minun pituiselle ihan sopivia mutta miehille mitoitus oli aika nihkeä. Jopa iltapala tarjoiltiin ja vessakin löytyi! Matka meni rattoisasti vaikka unta en oikein saanutkaan, ihailin sitten tähtitaivasta ja toivoin etten tippuisi alas yläsängystä. Pakseen saavuttua jatkoimme matkaa muutaman tunnin odottelun jälkeen kohti saaria.

Meidät lastattiin rannalla hyvin pieneen ja kapeaan veneeseen kuuden muun matkaajan, sekä kaikkien rinkkojen kanssa. Matkalla saarelle pystyi näkemään, miksi paikkaa kutsutaan 4000 Islandiksi, joka suunnassa oli pieniä saaria. Ei uskoisi että tämä kaikki on joen keskellä...kaunista!



Saari johon saavuimme oli Don Det, ja rannalla meidät otti vastaan pieni kaistale hiekkarantaa jolla köllötteli vesipuhveleita! Saarella tallusteleekin puhveleiden lisäksi possuja, kanoja, ankkoja, kissoja ja koiria. Kävellessään saa varoa pieniä tipuja jotka vipeltävät missä sattuun.

Otettiin lähes ensimmäinen bungalovi joka tuli vastaan, koska olimme niin väsyneitä. Ja melkein heti mua rupesi inhottamaan valitsemamme yöpaikka..:D Niin me seuraavana aamuna oltiin jo ennen seitsemää vuokraamassa pyöriä ja lähdettiin tutkimaan viereistä saarta, Don Khonia.

saaria yhdistää silta ja ylittäessä peritään pieni maksu;)
sillalta näkyy Kambozan vuoret!

Löydettiinkin aivan ihana guesthouse, bungalovit jokinäkymällä, oma kylppäri, tuuletin ja hintakin kohdillaan, 5e/yö! Kyllä olin onnellinen kun ripustettiin riippukeinu terassille ja katseltiin maisemia!






Ennen reissua taisi siskoista pienin vähän epäillä, että mitä me muka riippukeinulla siellä reissussa teemme? No katoppa Sofia mitä tehään!


Saari on ihanan rauhallinen. Sähköt tänne on tullut vasta muutama vuosi sitten ja välillä ne menevätkin poikki. Täällä on paljon paikallista väkeä ja reissaajat tulevat tänne ihan vain oleskelemaan, koska tekemistä täällä ei paljon ole. Täälläkin paikat sulkevat jo ennen klo.23, koska yleensä guesthousea ja ravintolaa pyörittää perhe, joka myös asuu samalla paikalla, näin on myös meidän guesthousessa.

Mulla on aika kotoisa olo, koska vieressä on paikallinen ala-aste josta lasten äänet kantautuu nytkin tähän, terkkuja vaan töihin! Välitunnilla lapset käyvät vilvoittelemassa joella ja kurkkimassa meitä uteliaina;)

Luultavasti rentoudutaan täällä siihen asti, kun meidän viisumi menee umpeen ja täytyy siirtyä Vietnamiin.  Vuokrataan pyörät ja käydään katsomassa vesiputouksia, loikoillaan, syödään, luetaan ja nukutaan, kaikkea hirveän ressaavaa siis...:D


Niin, ja ötökät näyttää rakastavan mua täällä.. Ollaan pyydystetty jo ötökkää silmästä ja hämähäkkiä naamasta ja eka iltana saarella mun mekon helmaan hyppäsi joku sinne kuulumaton kaveri.. sammakko! Pienen huudon kanssa siitäkin päästiin kuitenkin eroon! Palaillaan!:)

4 kommenttia:

  1. Ihanan lököistä näyttää siellä teillä olevan. Täällä on pimiää ja pakkasta -15. Leppoista reissaamista! ;)

    VastaaPoista
  2. Täällä kyllä ei ressi päätä paina, sunkin pitäisi tulla tänne rauhottumaan;)

    VastaaPoista
  3. Hahaaa, okei nyt mä käsitän pyjamabanaani-riippukeinujen idean, tattis! ;D Ehkä ihan kannattava ostos.. yyh, minäki tahon!

    VastaaPoista
  4. Nonni! Siinä saa kuule makiat päikkäritki otettua:)

    VastaaPoista